Pikkulaskiainen 2012

S: Arg! Pahoittelut hiljaisuudesta. Mun oli kovasti tarkoitus rustailla tänne jo viikonloppuna tää postaus, mutta oon ollut ihan tappavan väsynyt ja aika jota en ole käyttänyt nukkumiseen, on kulunut joko töissä tai koulussa. Pelkään että oon tulossa kipeäksi, sen verran nuupahtanut olo on just nyt. Toki saattaa johtua myös noin keskiverto kuuden tunnin yöunista, mutta katotaan miten käy.

Enivei, oli tarkoitus tulla rustailemaan jokunen sana viime torstaina juhlitusta Pikkulaskiaisesta. Lähdin Ellan ja muutaman muun ihmisen seurassa heilumaan Turun opiskelijaelämään pitkästä pitkästä aikaa. Rastikierros oli ihan huippu, mitä nyt muutamassa paikassa meni hiukan hermo jonottamisiin ja siihen että juotavat oli loppu. Tavoitteena oli tietenkin kipata itselleen korkein mahdollinen palkinto, eli kultaa. Ja tavoitteesta pidettiin kiinni. Hyvä me! :)

Pienen demokraattisen äänestyksen jälkeen päädyttiin jatkoilemaan Börssin puolelle. Virhe. Älyttömästi ihmisiä ja liian vähän tilaa. Lopullinen kilahdun kanssajuhlijoihin tuli viimeistään siinä kohtaa kun Ella oli jonottanut tiskillä tuoppiaan parisenkymmentä minuuttia ja ennen ensimmäistäkään kulausta joku idiootti tuli ja kaatoi tuopin pöydältä. Ella asiasta mainitsi kyseiselle "herrasmiehelle" joka ohitti asian olankohautuksella. Tässä kohtaa raivosta pihisten katsoimme parhaaksi poistua kyseisestä ravintolasta. Kotimatka kulki burgerilan kautta taksilla Ellan luokse. Mahtoi taksikuskilla olla taas hauskaa, oli meidän jutut sen tasosia taas et terve.

Mut kiitos seurueelle mahtavasta illasta ja seuraavan päivän yhteisestä aterioinnista. Oli mukavaa, kuten kuvistakin ehkä näkyy :)

Pikkujoulut

S: Vietettiin työpaikan pikkujouluja edellisenä viikonloppua Turun yöelämässä. Tällaisina hetkinä sitä voi olla erittäin onnellinen siitä, että on päätynyt kyseiseen puljuun töihin, sillä samasta yrityksestä löytyy Ellan lisäksi lauma aivan mahtavia ihmisiä, joiden kanssa on takuuvarmasti kivaa! Ja kivaahan me todella pidettiin.

Ella on tässä niin supersöpö oma itsensä, että oli pakko laittaa tänne, vaikka luulen että se tulee inisemään jotain siitä, että sen naama kiiltää...

Oltiin molemmat Ellan kanssa oltu tosiaan aamu töissä ja kauhealla kiireellä sitten säntäsin töistä kotiin ja suihkuun, ennen kuin Ella pääsi tuntia myöhemmin töistä ja tuli hakemaan mut kotoa. Ellan luona sit laittauduttiin valmiiksi ja suunnattiin taksilla kohti keskustaa ja Galaxia. Juu, luitte oikein. Sitä baaria, mihin meiltä kummaltakaan ei vielä ikä todellisuudessa riitä ja meidän yhteenlaskettu ikäkin on varmaan aika keskiverto käviän luokkaa... Syötiin hyvää jouluruokaa, maisteltiin viinejä ja drinkkejä ja juteltiin loistavien tyyppien kanssa. Jossain vaiheessa iltaa päädyin myös tanssilattialle harjoittelemaan sitä perinteisempää tanssimuotoa. Hyvinhän se alkoi loppua kohden jo sujua, kiitos vaan opettajana toimineelle kollegalle!

Olen kassialma ja selkeästi hieman huolissani miten kameralleni käy vieraissa käsissä...

Illan loppupuolisko vietettiin alakerrassa kuunnellen Poets of the Fallin keikkaa ja täytyy sanoa, että hienoa settiä pojat vetivät. En oo kyseistä bändiä juuri kuunnellut, mitä nyt radiosta näitä hittejä mitä heiltä löytyy, mutta bändi toimi ihan mahtavasti livenä. Suosittelen! Ja ton herkullisen pipopään saa postittaa mulle ihan milloin vaan ;) Melkeen tuli erään työkaverin kanssa hukuttua omiin kuolalammikoihimme, kun vähän läähätettiin tanssilattialla...

Pipopään voi toimittaa allekirjoittaneelle. Noin niinku talvi-iltojen lämmikkeeksi ;)

Päädyttiin jostain mystisestä syystä vielä vaihtamaan baaria, vaikka meno oli ihan hyvä tuolla aikuisten baarissakin. Loppuilta meni joraillessa ja taksijonossa kiukutellen. Joulukuun tuuli hameen alla ei tunnu kivalta! Seuraavana aamuna heräsin siihen, kun kaverin kissat tuijottaa mua jokseenkin kauhuissaan olevina. Ei vissiin kannattaisi mennä nukkumaan meikit naamassa :)

Harmittaa kun tuli taas heiluttua enemmän tuolla kameran toisella puolella niin ei oo kunnon asukuvaa tosta mun mekosta. Se on ihana <3 Rakastuin ihan totaalisesti ja tulee varmasti käytettyä myöhemminkin. Oon tyytyväinen että valkkasin tuon harmaan, enkä sitä mustaa, kun kaupassa olin niin kahden vaiheilla. Vähän vaihtelua sen perus pikkumustan (jota niitäkään ei mun kaapista kauheasti löydy) sijasta. Mites teillä, onko tullut pikkujouluja juhlittua ja jos on niin miten ja missä? :)

Voicen Muotiviikko 2011

S: Välillä posti tuo mukanaan jotain kivaakin, sillä muutama viikko sitten laskujen seasta löytyi pieni valkoinen kirjekuori, joka sisälsi kaksi lippua Voicen muotiviikoille, tarkemmin sanottuna Torstaille. Muotiviikot järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla Keskiviikosta Lauantaihin ja tapahtuman stylistina toimi Teri Niitti. Lippuja olin toivonut juurikin Torstaille, sillä tapahtumassa esiintyi illan päätteeksi yksi lemppari artistini Chisu. Torstain ohjelma oli sikäli myös mieleinen, että järjestettävät näytökset koostuivat ONLY:n ja Seppälän vaatteista, joten jos lavalla sattuisi näkemään jotain mieleistään, ei opiskelijabudjetti kaatuisi lopullisesti tuon ihanuuden hankkimiseen.

Ja kenet sitä mieluummin nappaisi mukaansa tämänlaiseen tapahtumaan, kuin vaatteisiin yhtä intohimoisesti suhtautuvan Ellan. Näinpä ollen junailimme itsemme Turusta Helsinkiin ja Helsingissä vielä Kaapelitehtaalle. Kesän Helsinki reissusta viisastuneena päätimme suosiolla ajaa taksilla rautatieasemalta paikanpäälle, varsinkin kun sää ei tälläkään pääkaupunkivierailulla erityisesti suosinut meitä: Suomeen rantautuneet hurrikaanin rippeet heittelivät niin hameenhelmoja kuin sateenvarjoakin ylösalaisin. Onneksi allekirjoittaneen käsilaukusta löytyi jälleen kerran apuvälineet tällaiseenkin tilanteeseen ja selviydyimme paikanpäälle suunnilleen ihmisen näköisinä.

Mekko - Vila
Kengät - Spiritstore

Olivia-lehden pisteellä askartelua

Illan ensimmäinen muotinäytös oli ONLY – The Highway Survivor. Yritin parhaani mukaan kuvata jokaista asua, joka lavalla nähtiin, mutta koska valaistus oli jokseenkin haasteellinen, ei kaikista ihanista asukokonaisuuksista saatu julkaisukelpoista materiaalia. ONLY:n näytöksen omiin suosikkeihini kuuluivat mm. valkoinen korkeakauluksinen neule/viitta, suomalaista heinälatoromantiikkaa uhkunut mustien housujen, henkselien ja raitapaidan yhdistelmä sekä punainen villaponcho. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä aiheutti lavalla nähdyt kaksi ruudullista matkalaukkua: toinen punainen ja toinen vihreä. Tahtoo tahtoo TAHTOO omaksi! Kaiken kaikkiaan näytöksestä jäi itselleni sellainen fiilis, että kannattaa vierailla ONLY:n liikkeessä katsomassa, josko löytyisi omaan vaatekaappiin kivoja uusia juttuja.

ONLY - The Highway Survivor
Valkoinen korkeakauluksinen neule/viitta

Only - The Highway Survivor

Only - The Highway Survivor
Ensimmäisenä kuvassa punainen poncho

Näytöksen päätyttyä tutustuimme paremmin tapahtuma-alueen tarjontaan ja kävimme tutustumassa tarkemmin mm. Iberon koruihin. Ella osti itselleen söpön ja hauskan pöllökaulakorun, josta toivottavasti nähdään kuvamateriaalia myöhemmin hänen toimestaan. Itselleni tarttui Seppälän kojusta matkaan Chisun uusin levy ja pääsin myös hakemaan nimikirjoituksen tuolta valloittavalta naiselta. Fiilis oli kieltämättä aika hämmentynyt kun levyn kanssa hänen luokseen marssisin. Mullahan on pahana tapana päästää aikamoisia sammakoita suustani, kun pääsen jonkun ihailemani ihmisen seuraan… Tästä huolimatta uskalsin avata suuni ja kerroin miten paljon tykkäsin uudesta levystä aikaisemman koekuuntelun perusteella ja ehdittiin muutama muukin sana vaihtaa, ilman että suurempia sammakoita tuli suusta päästeltyä! Hyvät fiilikset jäi siis Chisun tapaamisesta ja levy on ollut kovassa kulutuksessa joka päivä.

Illan toinen muotinäytös oli Seppälän autum story 2011. Jäätiin jälleen seuraamaan näytöstä aivan catwalkin päähän, josta oli hyvät näkymät asuihin, mutta jossa valaistus oli ainakin allekirjoittaneelle melko haasteellinen valokuvauksen kannalta. ONLY:n muotinäytöksen tavoin Seppälän näytöksestä jäivät päällimmäisenä mieleen toisaalta värikkäät vaatteet, toisaalta tummien värisävyjen harmonia. Suosikkiasuihini kuuluivat mm. ruskeaa ja mustaa raitaa yhdistelevä mekko, vaaleanruskea neule yhdistettynä farkkuihin ja raidalliseen paitaan, tummanharmaa neule yhdistettynä ruskeaan pitkähihaiseen paitaan, harmaat suorat housut ja lila neule (täydellinen bisneslook!) sekä musta satiininen meko, jossa edessä kullanväristä kuviota. Seppälän näytöksessä nähtiin mallien kutreilla myös useampi hattu, jotka saivat itseni vakavasti harkitsemaan kyseisen kapistuksen hankkimista omaan asustevalikoimaani. Näytöksestä voisin summata ehkä sen verran, että itselleni jäi hyvin uudenlainen vaikutelma kyseisestä yrityksestä. Olen ennen luokitellut Seppälän ehkä enemmän ”aikuisten vaatekaupaksi” ja melko harvoin liikkeeseen tulee eksyttyä. Kyseisen näytös viimeistään todisti, että asenteita olisi varmaankin aika tarkistaa ja mennä kahlailemaan kaupan vaatevalikoimaa läpi ajan kanssa.

Sepplä autum story 2011
Tummanharmaa villaneule

Seppälä autum story 2011

Seppälä autum story 2011
"Täydellinen bisneslook"

Seppälä autum story 2011
Musta satiinimekko, jossa kultainen kuviointi

Seppälän näytöksen päätyttyä Paola Suhosen ensi kuussa kauppoihin tuleva Paola Suhonen BY Seppälä mallisto esiteltiin vielä erikseen. Näytös alkoi New Yorkissa kuvatulla filmillä, jossa sattoi jo nähdä vilahduksia tulevan malliston vaateista. Suhonen marssitti catwalkille upeita tummia sävyjä ja erilaisia materiaaleja. Nähdyn perusteella voisin ottaa oikeastaan jokaisen asun riemulla vastaan myös omaan vaatekaappiin. Etenkin ensimmäinen tummansininen mekko sekä näytöksen loppupuolella nähdyt musta pitsimekko, musta pitkähihainen ja ilmava mekko sekä musta riikinkukon sulkakuvioilla koristeltu mekko jäivät näytöksestä mieleen. Taidanpa ajoittaa sen Seppälä visiitin marraskuun alkuun, kun kyseinen mallisto tulee kauppoihin…

Paola Suhonen BY Seppälä
Sininen mekko

Paola Suhonen BY Seppälä
Musta pitkäkihainen ilmava mekko

Paola Suhonen BY Seppälä
Musta pitsimekko

Paola Suhonen BY Seppälä
Musta riikinkukkosulkakuvioin koristeltu mekko

Muotinäytösten jälkeen oli aika nauttia hyvästä musiikista ja toivottaa lavalle tervetulleeksi ihana Chisu. Chisu soitti noin puolentunnin setin, jossa sekoittui sopivasti uutta ja vanhaa tuotantoa. Naisen ääni on livenäkin totaalisen lumoava ja tunnelma välittyi lavalta yleisöön sähkövirran tavoin. Mahtava keikka, olisi mielellään kuunnellut paljon kauemminkin. Mutta ei yleisön hemmottelu vielä tähän päättynyt. Torstai-ilta päättyi Fashion Catch:iin, jossa ideana siis oli pyydystää katosta tiputettujen valkoisten ilmapallojen joukosta värillinen ilmapallo. Värillisten pallojen pyydystäjille oli luvassa upeita tuotepalkintoja, mm. merkkilaukkuja. tse pääsin värillistä palloa niinkin lähelle, kuin pitelemään vihreän ilmapallon riekaleita käsissäni, mutta koska vain kantaosan löytäjät palkittiin, ei palkintoa ollut luvassa.

Väsyneenä, mutta erittäin onnellisena aloitimme matkan kohti Turkua. Kiitos Voice, kiitos Helsinki. Oli kivaa! Ensi vuonna uusiksi!

Psst! Käytiin Ellan kanssa kuvauttamassa itsemme myös Indiedaysin pisteellä. Käy tsekkaamassa meidän ja muiden paikalla olleiden kuvat täältä ja äänestä mielestäsi parasta tyyliä!