keskiviikko 29. helmikuuta 2012

How you doin?

S: Allekirjoittanut käynnisti pitkästä aikaa kotikoneensa ja päätteli, että olisi korkea aika tulla blogin puolelle turisemaan jotain. Joten turistaan nyt sitten jotain :)

Koulussa pitää kiirettä. Eilinen päivä oli varsinainen kaaos. Luentoja kahdeksasta neljään ilman ainuttakaan kunnollista taukoa. Lopulta saatiin yksi luennoitsija taivuteltua pitämään paussi silleen, että meillä oli edes joku mahdollisuus päästä syömään. Neljän aikaan pilkkisin luentosalissa kuunnellen tilastomatikan luentoa ja tajuamatta oikeastaan mitään. Illalla tuulettelin aivojani lenkillä kaverin kanssa. Ulkoilma teki niin hyvää, puhumattakaan tietty seurasta!

Oon nyt myös aloittanut "virallisesti" graduni tekemisen. Apua. Kevään ja kesän aikana olisi tarkoitus aloittaa tekemään teatauksia ja näitä olisi tarkoitus tehdä ainakin 50 henkilölle. Yhden ihmisen testaamiseen tullaan varaamaan ainakin aluksi aikaa noin kolmisen tuntia. Jokainen voi laskea siitä ihan itse, että miten kivalta mun kalenterini näyttää tällä hetkellä, kun olen koittanut sovittaa sinne kahden eri työpaikan työvuorot (joita kumpiakaan en siis vielä tiedä) ja nämä testauspäivät. Plus olisihan se ihan kiva viettää myös jonkinmoinen kesäloma. Tällaisest aikataulusta huolimatta mä odotan jo ihan hirmuisesti kesää. Ruissin esiintyjät julkaistiin jo päiväkohtaisesti ja liputkin on tulleet jo myyntiin. Varma kesän merkki, kun pitää pohtia rypeekö Ruissalon hiekassa miten monena päivänä.

Oonko jo kertonut, että musta tulee kummitäti? Olen tästä tulevasta pestistäni erittäin ylpeä ja kieltämättä hiukan jännittää tulevat ristiäiset. Ristiäisiä olisi tarkoitus viettää ensiviikon sunnuntaina, enkä ole edes vielä päättänyt mitä laitan päälleni. Luultavasti edellisissä ristiäisissä päälläni ollut Asoksen mekko tulee taas käyttöön, mutta tuntuu hiukan tylsältä idealta laittaa täysin samat vaatteet päälle uudelleen toisiin ristiäisiin. Täytyy pohtia asiaa... Onneksi me tullaan tulevan kummityttöni kanssa aika hyvin juttuun, joten jos hän päättää vastustaa nimeään huutamalla kuin syötävä, on olemassa ehkä 15 prosentin mahdollisuus, että onnistun jopa saamaan hänet rauhoitettua. Enkö olekin varsinainen äitihahmo? :)

Mun pitäisi oikeastaan palata tenttikirjan ja yhden kurssitehtävän ääreen, joten säästän teidät enemmiltä turinoilta (uskokaa pois, juttua riittäisi!). Kertokaa te nyt kuitenkin mitäs teille kuuluu, joko kesän suunnitelmia on lyöty lukkoon ja mitkä festarit kutsuu teitä kesällä 2012? Itseäni himottaisi lähteä "ulkomaille" ja katsoa mikä on meininki Tammerfesteillä. Kokemuksia?

maanantai 27. helmikuuta 2012

tahtoo!

ella tahtoo hippitukan!





kuvat weheartit

eli niinku pähkinänkuoressa: luonnollisen värinen (mun tapauksessa siis jotain vaaleaa harmaanruskeaa tms), pitkä, tuuhea, pörröinen, jotain värijäämiä latvuksissa ehkä. mun tukkaesikuvana ja inspiraation lähteenä toimii superhotti no fashion victims emmi. ihanat ihanat hiukset! tässä platinablondina ja toinen ohimo kynittynä vaan saattaa mennä hetki ennen kuin päästään haaveiltuun lopputulokseen...

mitä ootte mieltä, tää vai toi?

maanantai 20. helmikuuta 2012

Kuin Mr. Darcy

S: Lupasin kirjoittaa oman jutun veljeni vanhojentansseista, joita tosiaan tanssittiin viime viikon torstaina ja perjantaina. Ja tässä sitä juttua nyt sitten olisi tulossa :)

En muista olenko kirjoittanut tänne vai aikaisempaan blogiin siitä, kun olimme pikkuveljelleni J:lle vuokraamassa pukua, mutta kerron nyt asiasta tiivistetyn juonen. Joskus viime syksynä lähdettiin etsimään J:lle pukua perheen naisten toimiessa makutuomareina. Sattuman ohjaamana käveltii sisään Humalistonkadulla sijaitsevaan pukuliikkeeseen nimelta Top Hair & Costume, jossa meitä alkoi ystävällisesti palvelemaan nainen, joka myöhemmin paljastui ompelijaksi joka tekee ilmeisesti suurimman osan vuokralla olevista vaatteista. Hän piti meille valokuvilla höystetyn lyhyen esitelmän miesten juhlavaatteiden historiasta, jonka jälkeen J:n piti päättää miten vanhalla tyylillä hän haluaisi lähteä pukuaan rakentamaan.


Pikkuveljessäni J:ssä on mielestäni erittäin hieno juttu se, että hän uskaltaa pukeutua rohkeasti (toisin kuin monet muun suvun miehet) eikä pelkää erottua joukosta. Ja jälleen kerran mulla meni maku täysin yksiin veljen kanssa, sillä hän valitsi pukutyylikseen vanhimman mahdollisen frakkitakin, johon kuului siis myös kaikenmaailman kaulahörheilöitä sun muuta. Puku oli siis täysin suoraan Jane Austenin romaanien filmisoinneista. Ja aivan ihana. Pikkuveljeni toivoi saavansa pukunsa liiviksi punaisen liivin, koska hänen parinaan toiminut tyttöystävä oli tilannut itselleen punaisen puvun. Koska sopivan kokoista liiviä ei löytynyt halutussa värissä, lupasi ompelija tehdä liivin J:n mittojen mukaan. Siis haloo miten loistavaa palvelua!

No, nyt monta kuukautta myöhemmin siirryttiin lähemmäs hoo hetkeä. Mua henkilökohtaisesti hieman jännitti, että miten pikkuveli tulee selviytymään pukeutumisesta: kyseiseen asuun kuului sellaisia nauhoja ja kumilenkkejä, että naistenkin pukuviritelmät tuntuivat yksinkertaiselta siihen verrattuna. Luotin kuitenkin siihen että vuokraamosta saataisiin apua tarvittaessa. Loppujen lopuksi apua ei edes tarvittu, vaan pikkuveli suoriutui hienosti pukeutumisestaan.

Sisko ja sen veli :)

Tää oli pakko laitta näytille, vaikka mulla onkin silmät menossa kiinni...
MUTTA! Eikö vaan näytäkin siltä, että ollaan lähdössä ratsastamaan? Vaan heppa puuttuu :D

Ja täytyy sanoa, että melkeen tuli tippa linssiin, kun näin pikkuveljen ja hänen tyttöystävänsä. Aivan mahtavan näköinen pari. Molemmat niin hienoina ja arvokkaan näköisinä. Ja loppujen lopuksi J:lle tehty liivi ei ollut lainkaan saman värinen kuin tyttöystävän mekko, mutta eipä tuo haitannut. Upealta näytti pari yhdessä silti. Ja tanssitkin sujuivat yllättävän letkeästi, vaikka pariskunta tuskastelikin ensimmäisen tanssin jälkeen mokanneensa ihan totaalisesti. Itse en edes virhettä nähnyt, vasta kun sitten videolta myöhemmin. Mutta sattuuhan noita. Itsekin muistan mokanneeni vastaavalla tavalla samassa tanssissa viimeisellä tanssikerralla ja saaneeni partneriltani hiukan kummastuneita katseita, kun siihen saakka oltiin onnistuttu niin hyvin. Menin sitten mokaamaan ihan viime hetkillä, tyypillistä!

Meidän upea pariskunta :)

Awws <3

Juhlat olivat hienot ja pääsinpä itsekin tanssilattialle vaappumaan Herra Darcyn kopion kanssa. Paljon tuli myös muistoja mieleen omista tanssiaisista ja siskon kanssa harmiteltiinkin, että melkein voisi kokea oman tanssiaispäivän uudelleenkin. Itse ainakin panostaisin todella paljon enemmän ja kävisin kuolaamassa kaikissa vuokraamoissa upeita pukuja - nyt kun valitsin puvukseni veljeni avovaimon vanhan puvun, joka sekin oli todella upea, mutta tyyliltään myös oikeasti vanha, ei tuollainen iltapuku-unelma kuin nykyään nuo puvut ovat.

Mites te, millaiset olivat omat tanssinne ja miten paljon panostitte kyseiseen juhlaan?

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Minä olen Härmän Kankaanpäästä, pikkuune ja häjy!


S: Täällä taas. Mä koen jotenkin jälleen tarpeelliseksi todeta, että aika kuluu liian nopeaan. Todellisuudessa vika ei taida olla ajassa, vaan allekirjoittaneessa, joka ei pysty tarttumaan mihinkään hommiin: oli sitten kyse koulusta, hommista kotona, töistä tai tästä blogista. Jotenkin olo on vaan tosi vetämätön ja silleen... Toivottavasti tää vaihe menisi pian ohitse, sillä hommia tosiaan riittäisi ja jollain tapaa mulla olisi kauhea inspiraatio tähän blogiinkin, mutta sit en kuitenkaan saa aikaiseksi mitään.

No, jos sitten vähän kuulumisia. Torstai mulla vierähti koulun lisäksi pikkuveljen vanhojentansseissa, joista kerron teille myöhemmin ihan omassa postauksessa. Ilta venyi pitkäksi ja onneksi mulla ei ollut perjantaina koulua, niin sain nukuttua univelkojani hiukan pois. Tarkoitus oli viettää päivä tekemällä kouluhommia, mutta jotenkin jännästi päädyin tekemään ihan kaikkea muuta. Oho, ja silleen.

Lauantaina mä luovutin kaiken järkevän suhteen ja kävin aamulla eka spinningissä (70 minuuttia! Oon niin ylpeä että jaksoin!) ja lopun päivää mä sitten vaan tuijottelin telkkaria. Raahasin mä tenttikirjankin telkun ääreen, mutta lopulta myönsin itselleni ettei tästä lukemisesta mitään tule.


Oltiin sovittu kaverini kanssa, että mennään illalla yhdessä syömään ja leffaan. Meillä meni meidän aikataulut vähän sekasin ja lopulta mä olin leffateatterilla puolituntia ennen kun meidän piti nähdä. Käytin tän ajan sitten tehden tuttavuutta juustokakun kanssa. Nomnomnom. Kun sitten vihdoin oltiin samassa paikassa samaan aikaan, haettiin liput ja lähdettiin metsästämään pöytää ravintolasta. Tarkoituksena oli mennä syömään Cantina Aztecaan mutta hiukan jännitti että miten käy kun meillä ei ollut pöytävarausta. Lopulta saatiin pöytä, kun hymyiltiin tosi nätisti tarjoilijapojalle ja luvattiin syödä nopeesti. Ruoka oli jälleen kerran hyvää, vaikka mulla kieltämättä vatsassa painoi aika pahasti se aikaisemmin syömäni juustokakku :)


Illan leffaksi oltiin valittu (kuten tekstin kuvituksestakin voi päätellä) perjantaina ensi-iltaan tullut Härmä. Mä fiilistelin kyseistä leffaa ihan kympillä jo näkemissäni trailereissa, sekä tietenkin Lauri Tähkän Polte musiikkivideolla. Mä en tiedä mikä mussa mahtaa olla vinksallaan, mutta muhun vaan jotenkin iskee todella lujaa tollanen pohjanmaalainen puukkojunkkariromantiikka (onko toi edellinen edes oikea sana...). Ja ei jättänyt Härmä kylmäksi. Vaikka juoni oli aika ennalta arvattava ja välillä näyttelijöiden murre vähän töksähti korvaan, niin ihana oli. Pamela Tola on niin kaunis ja jotenkin vaan aivan uskomaton. Lauri Tilkanen taa komea ja tekee mielestäni hyvän roolisuorituksen. Ja söpöähän tietty on se, että Tola ja Tilkanen taisivat päätyä yksiin myös kameroiden takana elokuvan kuvausten aikana. Mikko Leppilampi taas on sellainen näyttelijä, joka toisaalta ihastuttaa ja vihastuttaa meikäläistä. Mutta nyt on kyllä pakko antaa propsit roolituksesta! Ihanaa nähdä kyseinen näyttelijä välillä ihan erilaisessa roolissa, eikä aina siinä "söpö nappisilmäinen poika, joka on elokuvamme sankari" tyylisessa ratkaisussa. Kaiken kaikkiaan, jos suomalainen latoromantiikka kolahtaa, suosittelen kyseisen pätkän katsomaan. Herätti itsessä myös ajatuksia kuten "naisen rooli tässä maailmassa on muuten todella paska!".

Sunnuntaita olen viettänyt oikeastaan yhtä laiskasti kuin eilistäkin. Pihalle pitäisi mennä kaivamaan auto lumikasasta ja vanhempien luokse voisi myös suunnata. Salaa toivon, että äiti olisi leiponut laskiaispullia :P

Mites teidän viikonloppu? Ootteko olleet yhtä "aktiivisia" vai oikeasti reippaita? Entä onko teilläkin satanut ihan HULLUNA lisää lunta?

perjantai 17. helmikuuta 2012

nams!

ette kuulkaas toverit usko miten hyvää ruokaa tein. se greenzin salaatti jäi mun uniin pyörimään ja tässä eräs päivä tekikin sit niin kovasti mieli jotain hyvää salaattia että tein sellasta ihan itte!




toi röhnäjuttu on kastiketta! secret ingredients: avokado ja halloumi, AAH!

torstai 16. helmikuuta 2012

arvoitus

mitä tapahtuu kun mahdollistetaan suuren rahasumman maksaminen pienemmissä kuukausierissä korottomasti myös luottokortittomille köyhyysrajan alapuolella eläville nuorukaisille (=opiskelijoille)?





kyllä, aivan oikea vastaus! ne köyhät nuorukaiset ostelee älypuhelimia jotka maksaa yhtä paljon kuin niiden kuukauden vuokra!

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

outfittii

tässä asua jostain loppuviikolta, mahdollisesti muistaakseni sunnuntailta kun oltiin syömässä porukoilla.






jaaa sit pitääkin rientää, tänään kokeillaan paman kans kahvakuulaa, saas nähdä kui muijien käy!

tiistai 14. helmikuuta 2012

Pikkulaskiainen 2012


S: Arg! Pahoittelut hiljaisuudesta. Mun oli kovasti tarkoitus rustailla tänne jo viikonloppuna tää postaus, mutta oon ollut ihan tappavan väsynyt ja aika jota en ole käyttänyt nukkumiseen, on kulunut joko töissä tai koulussa. Pelkään että oon tulossa kipeäksi, sen verran nuupahtanut olo on just nyt. Toki saattaa johtua myös noin keskiverto kuuden tunnin yöunista, mutta katotaan miten käy.



Enivei, oli tarkoitus tulla rustailemaan jokunen sana viime torstaina juhlitusta Pikkulaskiaisesta. Lähdin Ellan ja muutaman muun ihmisen seurassa heilumaan Turun opiskelijaelämään pitkästä pitkästä aikaa. Rastikierros oli ihan huippu, mitä nyt muutamassa paikassa meni hiukan hermo jonottamisiin ja siihen että juotavat oli loppu. Tavoitteena oli tietenkin kipata itselleen korkein mahdollinen palkinto, eli kultaa. Ja tavoitteesta pidettiin kiinni. Hyvä me! :)




Pienen demokraattisen äänestyksen jälkeen päädyttiin jatkoilemaan Börssin puolelle. Virhe. Älyttömästi ihmisiä ja liian vähän tilaa. Lopullinen kilahdun kanssajuhlijoihin tuli viimeistään siinä kohtaa kun Ella oli jonottanut tiskillä tuoppiaan parisenkymmentä minuuttia ja ennen ensimmäistäkään kulausta joku idiootti tuli ja kaatoi tuopin pöydältä. Ella asiasta mainitsi kyseiselle "herrasmiehelle" joka ohitti asian olankohautuksella. Tässä kohtaa raivosta pihisten katsoimme parhaaksi poistua kyseisestä ravintolasta. Kotimatka kulki burgerilan kautta taksilla Ellan luokse. Mahtoi taksikuskilla olla taas hauskaa, oli meidän jutut sen tasosia taas et terve.




Mut kiitos seurueelle mahtavasta illasta ja seuraavan päivän yhteisestä aterioinnista. Oli mukavaa, kuten kuvistakin ehkä näkyy :)

lauantai 11. helmikuuta 2012

psst!

muokkailin muuten vähän mulle ja sallalle omat profiilit tänne mutta koska munkin taitoni ovat rajalliset, noissa vanhemmissa teksteissä munkin kirjoittamat jutut on edelleen julkaissut salla koska tili/profiili/wa evah oli ensin yhteinen. jos joku tietää miten ne sais siirrettyä ikäänkuin mun tilin kautta kirjoitetuiks niin saa kertoo!
eihän sille mitään väliä käytännössä oo, tuskin kukaan edes huomaa, mutta perfektionisti on aina perfektionisti!

never done before

no niinpä. tein tänää jotain mitä en ole koskaan elämässäni tehnyt, nimittäin kävin yksin lounastamassa! olin skanssissa tutkailemassa potentiaalisia ehdokkaitta uudeksi puhelimeksi ja nälkähän siinä tuli. mietin että menenkö kaupan kautta kotiin ja väännään jotain pahaa vaiko meen koeajamaan greenz-salaattiraflan, vain minä ja city-lehti. yleensä mua kauhistuttaa ajatus syödä yksin ja niin kauhealta kuin se kuulostaakin, töissäkin aina säälin hiljaa mielessäni ihmisiä jotka tulee yksin syömään. mut tänään kyllä tajusin kuinka typerä oon! oli kiva yksin natustaa ihanaista vuohenjuustosalaattiani ja lueskella lehteä, ilman kiirettä mihinkään, ilman velvollisuutta keskustella kanssalounastajan kanssa. voisin harrastaa jatkossakin. plus et se salaatti oli aaaaaah....

(vuohenjuustossa on muuten se hassu piirre että se jää pitkäksi aikaa syömisen jälkeen maistumaan suuhun sellaisena hiukan sukkamaisena makuna.. eikö vaan? vai oonko vaan luulosairas ja hullu?
onko jollain samoja fiiliksii? :D)

olin kuulkaa myös oikein tehopakkaus ja kävin kympiltä aamulla stepissä! olin kyllä ihan raato, noi aamu-urheilut ei oo selkeesti ihan mun juttu.. mut tulipahan käytyä! sit vielä söin ihanaa marjaherkkuaamupalaa:



okei toi jugu näyttää aika epämääräseltä mut se oli kyllä hyvää!
sain muuten äiskältä nimipäivälahjaksi (hemmoteltu, i know) tämmöisen kivan setin. jos mulla olis vaaleanpunaista sisustuksessa, pistäisin nää varmasti näytille johonkin, niin söpöjä jotenkin!




kuullaan taas puppies! loppuun ihana biisi joka soi mulla koko ajan päässä:



puss och kram, ella

perjantai 10. helmikuuta 2012

Monki

e: kun oltiin sallan kanssa tuolla ennakkonäytöksessä, olin toosi pitkästä aikaa myös helsingissä shoppailemassa. okei, saattaa kuulostaa hiukan hölmöltä mut kävin ekaa kertaa putiikissa nimeltä monki. ja omgosh rakastuin ihan päättömästi! en oo koskaan ollut missään kaupassa mistä olisin voinut ottaa mukaani joka ikisen vaatekappaleen! alan varmaan tehdä jotain vetoomuksia ja adresseja jotta saatais tää ihanuusputiikki myös tänne turkkuse!

kaiken ihanan lisäksi löysin myös mun laihalle opiskelijalompsalle ystävällisiä aletuotteita, josta pari lähti mukaankin.





no joo hehkutan monkia ja heti ekassa kuvassa hooämmän kynsilakka :D mutta siis oranssi neule ja huivi on monkin juttuja ja hintaa tuli yhteensä jotain parikymppiä. ihania! kynsilakka vei mun sydämen ja se oli myös saatava. herranjumala forumin h&m oli ehkä universumin suurin, varmaan sata neliötä??? en jaksanut pyöriä niillä rekeillä vaadittavaa kuutta tuntia että olis saanut seulottua koko kaupan läpi joten siksikin ostin ton kynsilakan :)

mulla on tänään nimpparit ja äiti ja isi tulee kylään joten menenpä tästä laittamaan kahvin tippumaan, see ya!

torstai 9. helmikuuta 2012

Boohoo

weheartit.com
S: Lupasin kirjoitella teille kokemuksia Boohoo.com nettikaupasta heti kun tilaukseni olisi saapunut. Pakettini toimitettiin turvallisesti perille jo parisen päivää sitten (okei, no todellisuudessa tästä taitaa olla jo lähes viikko aikaa, mihin tää kaikki aika oikeen katoaa?) ja nyt olisi sitten luvassa jonkinsortin arvostelua kyseisestä nettikaupasta.

Kyseisessä nettikaupassa kiehtoo itseäni ennenkaikkea erittäin halvat hinnat ja laaja valikoima. Yhtälö, jota näkee loppujen lopuksi aika harvoin. Tosin, kuten jo viimeksi valittelin kyseisestä kaupasta kirjoittaessani, ovat eurohinnat paikallisvaluuttaa kalliimmat. Ei paljoa, mutta vähän kuitenkin. Tätä hintarasismia ei onnistu välttämään, sillä maksuvaluutta määräytyy toimitusmaan mukaan. Tai ainakaan siis minä en onnistunut keplottelemaan asian kanssa, joku fiksumpi ehkä saattaa onnistua (kertokaa mullekin jos onnistutte!).

Laitoin siis tilaukseen saapikkaat ja villaneuleen, jonka löysin alennuksesta. Kenkien kohdalla varastosaldo ilmoitti, että jäljellä on enää alle 10 paria kokoani, mutta koska tilaus meni läpi oletin automaattisesti että paketista jonka saan, tulee paljastumaan tilaamani tuotteet. Ei mennyt kuitenkaan kuin muutama päivä, kun sähköpostiini tippui tieto, että tililleni on hyvitetty 26 euroa. Olin hiukan ihmeissäni, sillä samana päivänä oli aikaisemmin tullut tieto, että tilaukseni on lähetetty eteenpäin ja tuolloin kaikki oli vielä ok, eli pakettiin oli säköpostin mukaan laitettu sekä neule, että saapikkaat. Nokkelana tyttönä päättelin, ettei saapikkaita nyt mahdollisesti olisikaan kuitenkaan tulossa. Tässä hyvityssähköpostissa ei tosiaan lukenut mitään siitä, mistä tuotteesta minulle on hyvitys myönnetty, vaan ihan itse tämän sain päätellä hyvitetystä rahasummasta. Ristiriita kahden sähköpostin välillä myös ärsytti. Samoin se, että nettisivujen mukaan saapikkaita oli edelleen varastossa tilaamassani koossa.

Postitus Suomeen ei myöskään ole ilmaista, eli loppujen lopuksi päädyin maksamaan postimaksut yhden villaneuleen takia. Tämä hiukan kiukuttaa, samoin kuin se, että nettisivut selkeästi päivittyvät erittäin hitaasti. Mielestäni on aika outoa toimintaa, että onnistuin maksamaan yritykselle tuotteen, jota heillä ei loppujen lopuksi edes ollut minulle myydä. Mietin tässä sitäkin, että mitä jos onnistuisinkin tilaamaan pelkästään tuotteita, joita ei heillä ole varastossa lainkaan. Maksanko silloin postimaksut tyhjästä vai hyvittävätkö he silloin myös postimaksut takaisin asiakkaalleen, kun toteavat ettei heillä ole mitään mitä asiakkaalle lähettää?

Paketista löytynyt villaneule oli kiva ja mielestäni ihan ok. laatua. Nyt "halvalle" neuleelle tuli kuitenkin hiukan turhaan hintaa, kun jouduin maksamaan pelkästä neuleesta postimaksuja lähemmäs kympin (okei jotain 8 euroa, jos oikein muistan). Toimituksessa kesti noin 10 päivää, mikä mielestäni on aika pitkä aika, mutta ihan siedettävää - kestäähän esimerkiksi H&M:n paketissa useasti vielä kauemminkin. Paketti toimitettiin lähipostiini, joten ei tarvinnut edes kyttäillä lähettien saapumista, mikä sekin on mielestäni ihan kiva (muistuu mieleen tarina kun lähetti tuli tuomaan mun Asoksen pakettia just kun tulin suihkusta... Hehehe)

Tiivistettynä: Kun tilaat kyseisestä yrityksestä suosittelen tilaamaan tuotteita, joita varastossa on enemmän kuin viitisen kappaletta. Muuten voi tulla isoja pettymyksiä. Silläkin uhalla aijon tilata kyseisestä yrityksestä vielä jatkossakin, kun jotain tarpeeksi kivaa osuu kohdalle.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Suklaata ulkoisesti nautittuna


S:Päätin esitellä teille aivan mahtavan tuotesarjan, joka on ajan kuluessa noussut yhdeksi ehdottomaksi lempparikseni. Kyseessä on Dermosilin Primo sarjan suklaantuoksuiset tuotteet, joiden jokaisen tuoksu on aivan syötävän ihana!


Tutustuin kyseiseen sarjaan siskoni välityksellä, kun hän hankki minulle lahjaksi sarjaan kuuluvan vartalovoin. Rakastuin vartalovoihin aivan totaalisesti ja seuraavana syntymäpäivänä paketista löytyikin settiä täydentävät kuorintavoide sekä suikugeeli.


Vartalovoiteessa parasta on sen tuoksu ja koostumus. Itselleni tuoksusta tulee mieleen suklaakeksit, eikä niinkään tumma suklaa, mutta paljonko väliä, herkullista joka tapauksessa! Koostumus on melko paksu, joten kovassa kiireessä tuotetta ei kannata alkaa levittää, mutta toisaalta paksu koostumus takaa mielestäni myös hyvän kosteutuksen. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan kyseistä tuotetta, vaikkei sillä aivan kaikkein kuivuneinta ihoa pystykään perusteellisesti kosteuttamaan (mainittakoon tässä vaiheessa, että itse kärsin TODELLA kuivasta ihosta syksystä talveen, joten joillekkin "normaaleille" ihotyypeille tämä voide riittää varmasti hyvin).

Suihkugeeli ja kuorintavoide ovat myös pieni pala taivasta.Tuoksu tuo mieleeni suklaavanukkaan. Ja joo, tiedän kuulostavani kahjolta, mutta näiden tuoksu on vain jotain sellaista mikä pitää kokea, sillä voin lähes vannoa että jokainen assosioi nämä tuoksut johonkin suklaaherkkuun. Tuotteet ovat riittoisia ja tekevät ihosta kivan pehmeän eivätkä kuluta ihoa liikaa. Olen käyttänyt tuota kuorintavoidetta ennen kuin levitän itseruskettavaa ja hyvin on mielestäni hoitanut hommansa kyseinen tuote: ei ole jäänyt kuivia ruskeita läikkiä iholle.



Kuten jo mainitsin, kuuluvat nämä suklaiset ihanuudet Dermosilin tuotevalikoimaan. Itselleni kyseinen yritys ei ollut ennen näitä tuotteita kovinkaan tuttu: mielsin yrityksen (ironista kyllä) lähinnä tuoksuttomien ja allergeenivapaiden tuotteiden myyjäksi. Kuvittelin myös, että yksityishenkilö ei pysty tuotteita tilaamaan muuta kuin tuotekonsultin kautta, mutta ainakin nykyään tilaus on mahdollista tehdä myös Dermosilin nettisivujen kautta.

Mites te lukijat, onko teillä kokemuksia Dermosilin tuotteista ja jos on, niin mitkä ovat teidän lempparituotteenne?