sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kukkuu!

S: Aika on kulunut ihan hirveän nopeasti viimeisen parin viikon aikana. Osasyy tälle on omassa henkilökohtaisessa elämässäni tapahtuneet jutut ja toisaalta kyse on taas koulun aiheuttamasta melkoisen jäätävästä työmäärästä ennen joulua. Ootan vaan lomaa jo niin kovasti!


Pari viikkoa oon kulkenut oikeastaan suunpielet venytettynä korvasta korvaan. Kavereitten kanssa jo naurettiin että tää mun onnellisuuteni aiheuttaa mun naamalle vielä pahoja kramppeja, kun aikasemmin on tullut mentyä niin pitkiä aikoja naama nurinpäin. Noh, onneksi sieltä pilvilinnoista on helppo tulla ryminällä alas. Sen todisti tää viikonloppu. Odotukset ja todellisuus ei vaan kohdanneet ja mussa heräsi sellasia tunteita, joita toivoin etten enää koskaan tuntisi. Mutta valitettavasti asia on vaan niin (kuten mun eräs kollegani totesi) että saadakseen itselleen jotain suurta ja hienoa on uskallettava päästää ihmiset lähelleen. Ilman sitä uskallusta ei voi saada mitään. On vaan heittäydyttävä, siitäkin huolimatta että voi tulla satutetuksi. Ja luultavasti tuleekin satutetuksi, ainakin vähän ja sillointällöin. Mutta ilmeisesti sekin on vain osa elämää. Joo. Nähtäväksi jää miten tää kaikki päättyy...


Että sellasta kryptistä juttua tällä kertaa. Joo-o. Mun pitäisi pikkuhiljaa suunnata katseet myös jouluun. En oo vielä laittanut edes jouluvaloja saati hankkinut yhtäkään joululahjaa. Onneksi sentään jotain ideoita lahjoista jo on. Jos vaikka tulevalla viikolla jo hiukan aloittelisi fiilistelemään, glogiäkin ostin jo varastoon. Jotenkaan toi joulu ei innosta nyt yhtään, kun sää ulkona muistuttaa lähinnä syyskuuta. Uh, yök!


Ärsyttää kun ihmiset kyselee mitä tahdon jouluksi. Varsinkin kun vastaukseksi ei hyväksytä esim. vaatekauppoihin lahjakortteja vaan odotetaan jotain lakanoita, kahvikuppeja jne. hyötytavaraa :) Sitäpaitsi mulle tulee aina muutama kuukausi ennen joulua sellanen vaihe et mietin että sit kun joku kysyy et mitä tahdon jouluksi, ni muista sanoa tää. Sit kun joku kysyy, meen ihan lukkoon enkä osaa sanoa mitään... Ja sitäpaitsi ihan huippuparhaita on sellaset lahjat jotka tulee yllätyksenä ja on vaan jotenkin ihan parhaita ja osuvia. Tyhmähän se on jos ei lainkaan ylläty. Joo. Tosi syvällistä Salla :)


Mitä te olette toivoneet pukilta jouluksi 2011? Entä joko on joulusuunnitelmat tehty, eli missä sinä vietät joulusi?


Kuvat: weheartit

2 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!

    Sua jokseenkin vuosien mittaan seuranneena, toivoisin hymystä jokapäiväistä vakiovarustusta, se pukee sua!
    Tietty ei aina voi hymyillä, eikä varsinkaan jos ei ole aihetta.

    Oman jouluni vietän perheeni parissa.
    Lahjaksi toivoin rakkautta, rahaa, aikaa ja rauhaa.
    Nyt vasta ymmärrän minkä jännitysnäytelmän teen aatosta itselleni, sillä enhän voi tietää miten läheiseni toiveeni toteuttavat.
    Tule joulu kultainen!

    VastaaPoista
  2. Tosi kauniisti sanottu, kiitos :) Mä yritän hymyillä, vaikka tällä hetkellä se tapahtuukin välillä kyynelten läpi.

    Oikeastaan mullekin tärkeimmät asiat joulussa ovat noi mainitsemasi asiate, ehkä rahaa lukuunottamatta. Jos lähimmät ihmiset voisi mulle pakettiin toita asioita kääriä, olisin hyvin tyytyväinen aattona!

    -Salla-

    VastaaPoista