Sitsit

S: Pahoittelut liian pitkäksi venyneestä blogihiljaisuudesta. Kovasti lupasin ja vannoin itselleni, että perjantaina tulen jälleen päivittelemään kun kiire hellittää, mutta mitenkäs sitten kävikään? Lieventävänä asianhaarana voinee mainita torstaina olleet sitsit. Olo oli perjantaina melkoisen väsynyt ja kulutinkin päivän makaamalla lähinnä sohvan pohjalla. Kovin rankkaa tämä opiskelu! :)

Torstaina tosiaan juhlittiin ainejärjeston perinteisillä syyssitseillä, joihin itsekin osallistuin vasta nyt ensimmäistä kertaa. Tiedän, melko järkyttävää! Mutta nyt kun olen kerran päässyt sitsailun makuun, uskon viihtyväni kyseisissä kekkereissä useamminkin. Sikäli mikäli nämä juomalaulut suostuvat lopettamaan päässäni soimisen maanantaihin mennessä. En halua alkaa hyräillä näitä ääneen julkisesti...

Juhlapaikkana toimi Gillesgården, joka oli mielestäni erittäin tunnelmallinen juhlapaikka, etenki kauniin koristelunsa ansiosta. Syyssitseillä perinteisenä pukukoodina naisilla on ollut pikkumusta ja miehillä puku. Tänävuonna teemaväreinä toimi mustan lisäksi myös kulta, jota toivottiin näkevän osallistujien pukeutumisessa. Useimmat olivatkin piristäneet asuaan jollakin kultaisella yksityiskohdalla ja varsin kauniita daameja ja komeita herrasmiehiä paikalla olikin.

Kuten blogissa on tullut jo selväksi, kriiseilin oman pukeutumiseni kanssa aika paljon. Nellyltä tilaamani pikkumustat olivat suuri pettymys, sillä toisesta oli vetoketju rikki ja toinen mekko ei istunut lainkaan ja oli muutenkin jotenkin tyylitön. Kävin kaupungilla kokeilemassa varmaan lähemmäs 30 erilaista pikkumustaa ja ironista kyllä, lopulta paras mekko löytyi H&M:n "teiniosastolta". Yksinkertainen pitsimekko oli vielä kaiken lisäksi törkeän halpa, joten mikäs sen parempaa. Mekon kaveriksi päätyivät luottokorkkarini sekä vuosia sitten ostamani "kultainen" huivi. Koruvalinnoissani toistuivat myös illan teemana toiminut kulta.

Ja mites sitten itse sitsit. Noh, ruoka oli hyvää, juomaa riitti ja laulettiin äänihuulet kipeiksi. Fiilis oli loistava ja jatkoillekin eksyttiin. Tanssahtelin the Monkeyn tanssilattialla niin villisti, että mottasin yhtä opiskelukaveria ja tiputin toisen ystäväni juotavan. Kaikesta seurasi vain isosti naurua. Poistuin jatkoilta (liian) aikaisin ja lähdin etsimään yöstä siskoani, joka vietti oman opiskeluporukkansa kanssa pikkujouluja. Törmäsin Nigel Barkeriin, joka törkeästi dominoi keskustelua siskoni kanssa. Lopulta samoilimme tiemme siskoni opiskelukaverin luokse yöksi ja matkalla kisasimme siitä, kenellä on surkein elämä, löytämättä koskaan voittajaa. Aamulla makoiltiin katsomassa Salattuja Elämiä (Kyllä, mikä mua vaivaa!!!) ja Frendejä, kunnes sisko sai kerättyä itsensä rikkasihvelillä siihen kuntoon, että voitiin suunata kotiin.

Summa summarum, loistava ja mahtava ilta. Näitä lisää, kiitos!